Mentorointi HAAGA-HELIAssa

Tervetuloa tutustumaan HAAGA-HELIAn mentorointiohjelmaan!      
                                                              

HAAGA-HELIAssa on toiminut jo muutaman vuoden Mentorointiohjelma. Ohjelma tarjoaa opintojensa loppuvaiheessa oleville HAAGA-HELIAN opiskelijoille mahdollisuuden saada työelämässä jo jonkin aikaa toiminut henkilö – HAAGA-HELIAn alumni –  mentoriksi. Ohjelmaa on uudistettu edellisvuotisten palautteiden perusteella.

Mentoroinnista yleisesti

Taustaa

Sana mentor juontaa juurensa Kreikan mytologiaan, eli mentortoiminnan kerrotaan alkaneen erään tapahtumaan liittyen, jossa ennen lähtöään Troijan sotaan sotapäällikkö ja Ithakan kuningas Odysseus pyysi luotettua ystäväänsä nimeltään Mentor toimimaan poikansa Telemakhoksen ystävänä, neuvojana, opettajana ja kasvattajana.

Mentorointi on myös vuosituhansien aikana ollut erityisesti käsityöläisten ja taitelijoiden käyttämä tekniikka, jossa nuoret oppivat ammatin hakeutumalla oppipojiksi ja etenemällä kisälliksi mestarin ohjauksessa.  

Nykyään mentorointia on myös hyödynnetty liike-elämässä. Sitä on käytetty esimerkiksi henkilöstön kehittämiseen erityisesti Yhdysvalloissa. Yritysmentoreita käytetään isoissa organisaatioissa systemaattisesti ja ideana on auttaa eteenpäin pystyviä ja lupaavia työntekijöitä, sekä avata heille etenemismahdollisuuksia.  Liike-elämässä mentorointi on nähty hyväksi keinoksi kehittää nuoria yritysjohtajia ja asiantuntijoita, jotta he pääsisivät paremmin sisään yrityskulttuuriin. Suomessa liike-elämän lisäksi mm. korkeakoulut ja julkishallinto ovat toteuttamassa mentorointiprosesseja. Myös monissa yrittäjäkoulutusohjelmissa on tukena ollut mentorointi.

Mentori on siis kokenut ammattilainen, valmentaja, mestari, työkummi ja sparraaja
Mentoroitava on oppipoika, valmennettava, kummilapsi ja aktiivinen toimija.

Mitä mentorointi tarkoittaa HAAGA-HELIAssa?

Mentorointi tarkoittaa kokeneen, arvostetun ja yleensä vanhemman alumnin antamaa asiantuntija-apua opiskelijalle, uransa alkuvaiheessa olevalle henkilölle. Mentorointisuhde muotoutuu yksilöllisesti ja merkitsee mentoroitavan kehittymistä. Mentorointi on monivaiheinen, syvällinen, monipuolinen kaksisuuntainen prosessi. Mentorointi on kokemusten, näkemysten ja osaamisen siirtämistä ja välittymistä henkilöltä toiselle. Opiskelijamentoroinnin tavoitteena on kehittää opiskelijan ura- ja elämänhallintaa. Kehittyminen tapahtuu vuorovaikutussuhteessa opiskelijan ja alumnin kanssa.

HAAGA-HELIAn mentorointiohjelmassa tavoitteena on, että alumni tarjoaa opintojen loppuvaiheessa olevalle opiskelijalle tukea ja ohjausta esimerkiksi työelämään siirtymiseen, työuraan, omien osaamisalueiden löytämiseen ja yleiseen elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Ohjelman tavoitteena on myös perehdyttää osallistujat mentorointiin ja sen mahdollisuuksiin oman uran kehittämisessä.

HAAGA-HELIAssa mentorointi on ilmaista HAAGA-HELIAn opiskelijoille ja alumnit toimivat mentoreina ilman erillistä korvausta.

Mitä mentorointiohjelma tarjoaa sinulle?

Mentorille ohjelma tarjoaa mahdollisuuden tutustua mentorointiin kehittymismenetelmänä, kehittää vuorovaikutustaitoja, työstä ja työelämästä kiinnostuneen keskustelukumppanin, tietoa opiskelijoiden odotuksista ja ajatusmaailmasta. Mentori voi myös saada uusia ideoita ja virikkeitä ohjelman kautta.

Onnistunut mentorointi on:
- toisilta oppimista 
- monimuotoista
- esimiestaitojen kehittämistä  
- mentorin ja mentoroitavan oman uran ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä  
- oman työn ja ammattitaidon kehittämistä

Mentoroitavalle, eli opiskelijalle on hyötyä ohjelmasta:
- osaaminen kehittyy ja  itsetunto lujittuu 
- mentorin kautta välittyy onnistumisen kulttuuri 
- kaikkea ei tarvitse oppia oman kokemuksen kautta 
- saa samaistumismallin, aktiivinen monessa mukana oleva mentori tarjoaa laajan kokemusmaailmansa mentoroitavan käyttöön 
- saa informaatiota, jota olisi kenties vaikeata yksin hakea
- verkostot laajenevat  ja urakehitys nopeutuu
- saa palautetta, ideoita arvioidaan, ongelmanratkaisuissa autetaan 
- arvokkaan yhteistyökontaktin työelämään
- käytännön tietoa itseään kiinnostavasta toimialasta
- näkemyksiä ja kokemuksia työelämästä urasuunnittelunsa perustaksi
- vuorovaikutuksen alansa asiantuntijoihin ja työllistymistä auttavan verkoston
- opiskelumotivaatiota ja vinkkejä opintojen suunnittelua varten

Mentori, eli alumni saa mentoroinnista:
- kiinnostuneen keskustelukumppanin työhön ja työelämään liittyvistä asioista
- arvokkaan yhteyden ja kanavan yliopistokoulutukseen ja yliopistomaailmaan
- käsityksen alalta valmistuvien valmiuksista
- monipuolisen mahdollisuuden vuorovaikutukseen opiskelijan kanssa
- tietoa alan uusista trendeistä

Mitä mentorointi on?

Mentorointi on kokemusten, näkemysten ja osaamisen siirtämistä ja välittämistä henkilöltä toiselle. Mentoroinnilla viitataankin usein ohjaukseen ja tukeen, jota osaava ja kokenut henkilö antaa kehityshaluiselle ja –kykyiselle nuoremmalle kollegalle. Mentorointi on tärkeä osa HAAGA-HELIAn alumnitoimintaa ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Mentoroinnista ei makseta rahallista palkkiota.

Mentori ja mentoroitava opiskelija muodostavat yhdessä kehitysparin, jonka keskeisin työväline on luottamuksellinen parikeskustelu, jonka tavoitteena on edistää mentoroitavan opiskelijan kehittymistä ja valmistautumista työelämään. Mentorointisuhde onkin parhaimmillaan tavoitteellinen kahdenkeskeinen vuorovaikutussuhde, jota luottamuksellisuuden lisäksi kuvaavat molemminpuolinen avoimuus ja sitoutuneisuus.

Opiskelijalle mentorointi on tapa lähestyä työelämää. Opiskelija luo itse suhteen työnantajatahoon, mentoriin, joka puolestaan sitoutuu keskustelemaan, auttamaan ja ohjaamaan opiskelijaa työnhakemiseen liittyvissä asioissa. Jotta mentorointisuhde onnistuisi, mentorin on oltava kiinnostunut jakamaan näkemyksensä ja kokemuksensa opiskelijan tavoitteista ja koulutuksesta. Mentorointisuhdetta kuvaa osuvasti vertaus verenluovutukseen; osallistuminen on vapaaehtoista ja tapaamiset ovat vapaamuotoisia ja ne vaativat mentorilta myönteistä asennoitumista mentorointia kohtaan.

Mentorsuhde on yhteiseen sopimukseen pohjautuva vuorovaikutussuhde;
- joka tapahtuu pääosin kasvottaisena keskustelutilanteena, yhteisestä sopimuksesta osa tapaamisista voi olla puhelimitse tai sähköpostitse
- jolla on yhteisesti sovittu aloitus- ja lopetusajankohta
- joka on luottamuksellinen siten, että molempia osapuolia sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus kaikista mentorisuhteen aikana keskustelluista asioista.
- jonka aikana tavataan etukäteen sovittuna ajankohtina vuoden sisällä noin 4-5 kertaa
- jonka tavoite on yhdessä sovittu, riittävän selkeäksi, realistiseksi ja molempia osapuolia hyödyttäväksi kuitenkin siten, että mentorisuhteen päätarkoitus on aktorin kehittymisen edistäminen

Mentorointi ja työelämä

Mentorointiohjelmalla tuetaan lähellä valmistumista olevien opiskelijoiden valmiuksia siirtyä työelämään ja kykyä luoda verkostoja. Opiskelijaa tuetaan erityisesti uravalinnassa muun muassa antamalla käytännön kuva niistä henkilökohtaisista tiedoista, taidoista ja valmiuksista, joita oman koulutusalan eri ammateissa ja tehtävissä vaaditaan. Mentoroinnin kautta opiskelijalla on myös mahdollisuus tutustua omalla alallaan vallitseviin arvoihin, asenteisiin, normeihin, toimintaperiaatteisiin ja tapoihin.

Mentorointiohjelman keskeisin tavoite on valmistumisvaiheessa olevan opiskelijan tukeminen hänen siirtymisessään työelämään. Opiskelumotivaatioon vaikuttaa keskeisesti opiskelun aikana syntyneet käsitykset omista työelämävalmiuksista. Opintojen aikaiset kokemukset ja kontaktit erityisesti oman alan työelämään luovat parhaan mahdollisen perustan työelämävalmiuksien arviointiin. Luottamus koulutuksentyömarkkinakelpoisuuteen ja oman osaamisen kiinnostavuuteen työnantajien silmissä kannustaa opiskelijaa opintojen loppuunsaattamiseen. Epävarmuus tulevaisuuden mahdollisuuksista on puolestaan yksi yleisimmistä opintojen pitkittymiseen johtavista syistä.

Mentorointitapaamisten aikana opiskelija hahmottaa eri toimialoilla ja eri työtehtävissä edellytettävän osaamisen. Opiskelija voi tässä vaiheessa soveltaa tätä tietoa kohtalaisen välittömästi valintoihinsa.

Ohjeita mentorointiin osallistuville

Mentorointi on antoisaa myös mentorille

Mentorointi tarjoaa keskustelukumppaneita työhön ja työelämään liittyvissä asioissa. Opiskelijoiden avulla myös mentorit voivat päivittää omaa osaamistaan ja saada uusia näkökulmia omaan työhönsä. Muiden mentorien ja opiskelijoiden kautta mentoreiden omat verkostot laajenevat entisestään. Mentorointi on konkreettinen tapa ylläpitää yhteyttä korkeakoulukoulutukseen ja -maailmaan sekä antaa hyvän käsityksen valmistuvien opiskelijoiden valmiuksista.

Mentorin tärkeimmät ominaisuudet ovat innostunut asenne ja halu jakaa omia kokemuksiaan ja osaamistaan.  Mentorit haluavat auttaa opiskelijoita edistämään urakehitystään jakamalla kokemuksiaan, kontaktejaan, oma tietämystään ja osaamistaan. Mentorointi vaatii mentorilta aikaa tavata opiskelijaa  ja pohtia hänen kanssaan työelämään ja uravalintaan liittyviä asioita.

Hyvät sosiaaliset taidot sekä kyky kommunikoida ovat myös mentorille tärkeitä ominaisuuksia. Hyvä mentori esittää kysymyksiä ja antaa tilaa pohdinnalle sekä asioiden käsittelylle. Mentori antaa opiskelijalle myös rakentavaa palautetta sekä tarjoaa objektiivisen näkökulman, jotta opiskelija kykenee analysoimaan itse omia kehittymismahdollisuuksiaan.

Mentorin rooli

Mentori on kokenut ja osava henkilö, joka haluaa jakaa osaamistaan ja tukea ohjattavaansa kehittymään sekä ammatillisesti että henkilökohtaisella tasolla. Mentoroinnissa yhdistyvät erilaiset kehittäjän roolit, kuten inspiraattori, tiennäyttäjä, valmentaja, sparraaja, keskustelukumppani sekä kontaktienjakaja ja rakentaja. Mentori valmentaa ja tukee mentoroitavaa ja on tämän tavoitettavissa ja käytettävissä. Hän kannustaa mentoroitavaa opiskelijaa oppimaan uutta ja kasvattamaan osaamistaan sekä vahvistaa tämän onnistumisen tunteita.  Mentori on tarvittaessa myös rakentavalla tavalla kriittinen. On kuitenkin  ensisijaista, että mentori antaa opiskelijalle tilaa omalle pohdiskelulle ja omillevalinnoille. Mentorin ei tule toimia opiskelijan vanhempana, psykologina,  ongelmanratkaisijana, pomona tai hoputtajana, vaan hän haluaa omalla kokemuksellaan ja osaamisellaan tukea ohjattavansa ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä.

Myös mentori saa virikkeitä omaan uudistumiseensa ja kehittymiseensä. Mentorointi on aina tavoitteellinen, kahdenkeskinen vuorovaikutussuhde, jota leimaa henkilökohtaisuus, avoimuus, luottamus ja sitoutuneisuus. Mentori  haluaa jakaa näkemyksiään, osaamistaan ja  kokemuksiaan sekä tukea ohjattavaansa tämän ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kehityksessä. Tarvittaessa on oltava myös rakentavan kriittinen.

Mentorilta odotetaan

·         valmiutta jakaa kokemuksiaan, kontaktejaan, oma tietämystään ja osaamistaan. Mentorilla tulee myös olla aikaa, jota jakaa opiskelijan kanssa.

·         kiinnostusta oppimiseen ja toisen oppimisen tukemiseen. Mentorin keskeisin tehtävä on auttaa opiskelijaa edistämään urakehitystään.

·         hyviä sosiaalisia taitoja sekä kykyä kommunikoida. Hyvä mentori tekee relevantteja kysymyksiä, antaa tilaa ja kipinöitä pohdiskelulle ja asioiden käsittelylle sekä antaa rakentavaa palautetta.

·          kykyä tarjota objektiivinen näkökulma, jotta opiskelija itse kykenee pohdiskelemaan ja analysoimaan omia kehittymismahdollisuuksiaan.

Mentoriohjelman aikana mentorit voivat luoda uusia verkostoja muiden mentoreiden kanssa. Mentorointi on lisäksi konkreettinen tapa ylläpitää arvokasta yhteyttä korkeakoulutukseenkoulutukseen ja korkeakoulumaailmaan. Opiskelijan kautta mentorille välittyy hyvä käsitys alalta valmistuvien valmiuksista ja mentori voi samalla päivittää omaa osaamistaan. Toivomme myös, että mentori antaa korkeakoululle palautetta opetuksen sisällöstä ja opiskelijan valmiuksista.

Mentorit kokevat mentorointiohjelman lähes poikkeuksetta antoisana ja myös heitä itseään kehittävänä prosessina. He saavat opiskelijasta ja muista mentoreista kiinnostuneita keskustelukumppaneita työhön ja työelämään liittyvissä asioissa. Mentorille keskustelu opiskelijan kanssa antaa  myös tilaisuuden tehdä yhteenvetoa ja analyysiä kaikesta osaamisestaan, mikä voi entisestään syventää hänen ymmärrystään monista työelämän kysymyksistä. Keskustelut mentoroitavan kanssa antavat kokeneillekin mentoreille uutta tietoa ja tuoreita ajatuksia. Useat mentorit ovat kokeneet myös oman motivoituneisuutensa kasvaneen mentoroinnin aikana.

Mentoroitavan rooli

Mentoroitava eli aktori on lähellä valmistumista oleva opiskelija, joka on  kiinnostunut itsensä kehittämisestä. Aktorille mentorisuhde on ensisijaisesti oppimisen paikka, jossa on mahdollista yhdessä mentorin kanssa kehittää omia työpajojaan, ymmärtää syvällisemmin oman työpersoonan piirteitä ja  hahmottaa omaa tulevaisuuttaan, sen vaihtoehtoja, etenemisen mahdollisuuksia ja rajoja.

Mentoroitavaksi ryhtyvän opiskelijan on hyvä tiedostaa, että mentoroinnista syntyvät tulokset vaativat aktiivisuutta molemmilta osapuolilta. Mentoroinnissa korostuu opiskelijan aktiivisuus ja kiinnostus mentoria, hänen työtään ja hänen kokemustaan kohtaan. Mentoroinnissa keskeisin oppiminen onkin mentorin kokemuksesta oppimista. On tärkeää, että opiskelija itse kertoo mentorille mahdollisimman tarkasti omista kiinnostuksen kohteistaan, jotta mentori osaa jakaa kokemuksiaan opiskelijaa kiinnostavista asioista. Useimmat mentorit toivovat, että opiskelija kyselee rohkeasti mentorin työhön, koulutukseen ja kokemuksiin liittyvistä asioista. Osapuolten tulee suunnitella ja asettaa toiminnalle tavoitteita, jotta mentoroinnilla saavutettaisiin tuloksia. Tavoitteiden saavuttamiseen on myös  varattava aikaa. Mentorointiin kannattaa valmistautua etukäteen mm.  miettimällä oma-aloitteisesti omaan elämään, koulutukseen ja tulevaan työhön liittyviä asioita ja kysymyksiä. Mentorit ovat myös kiinnostuneita siitä, mitä yliopistolla tällä hetkellä opetetaan ja mitä erityisalueita painotetaan. Opiskelijan on hyvä valmistautua kertomaan oman oppiaineensa/tiedekuntansa kuulumisia mentorille.

Opiskelijalta odotetaan

·         motivaatiota;  kiinnostuneisuus ja halu kehittää omaa osaamista on ensiarvoisen tärkeää. Opiskelija hyötyy mentoroinnista eniten olemalla itse aktiivinen ja kiinnostunut itsensä kehittämisestä.

·         tavoitteellisuutta. Opiskelijan tulee miettiä valmiiksi mitä hän haluaa oppia ja saavuttaa mentorointiohjelman aikana.

·         avoimuutta. Kyky keskustella ja tuoda esille omia toiveita ja kiinnostuksen kohteita on tärkeää mentoroinnissa.

·          rohkeutta hyödyntää omia tietoja, taitoja ja kontakteja.

·         kykyä oman toiminnan ja oppimisen arviointiin. Mentorointiprosessista  voi halutessaan pitää oppimispäiväkirjaa. Se toimii opintosuorituksen arviointivälineenä sekä oman oppimisen tukena.

·         mentorit panostavat ohjelmaan omaa aikaansa varsin merkittävällä tavalla ja on tärkeää, että opiskelija pitää kiinni mentorin kanssa ovituista tapaamisista ja tavoitteista.

Mentorointiohjelman päätavoitteena on tukea opiskelijaa työelämään siirtymisessä. Mentori jakaa kanssasi omia kokemuksiaan työelämässä sekä antaa sinulle käytännön kuvan niistä tiedoista, taidoista ja valmiuksista, joita eri työtehtävissä vaaditaan. Mentorin kautta saat käyttöösi myös hänen kontaktinsa ja asiantuntijaverkostonsa, josta voi olla sinulle korvaamatonta hyötyä siirtyessäsi työelämään opintojesi jälkeen.

Mentoreina toimivat työelämässä olevat HAAGA-HELIAn kasvatit, alumnit. Mentoreille osallistuminen mentorointiohjelmaan on vapaaehtoistoimintaa, jonka kautta he jakavat osaamistaan ja verkostojaan HAAGA-HELIAn nykyisten opiskelijoiden kanssa. Mentorointi on tavoitteellinen kahdenkeskeinen vuorovaikutussuhde, joka perustuu molemminpuoliseen avoimuuteen, luottamuksellisuuteen ja sitoutuneisuuteen. Mentorointitapaamiset ovat vapaamuotoisia - jokainen mentorointipari löytää itselleen sopivimman tavan toimia ja keskustella.

Suorittaessaan ohjelman hyväksytysti opiskelija saa kolme opintopistettä.

Mentorointiohjelman kulku

Mentorointisuhteen vaiheet

Mentorointi on parityöskentelyä, joka yleensä koostuu kolmesta vaiheesta:

1. Alkuvaihe: työskentelyn alkuvaiheessa mentori ja opiskelija tutustuvat toisiinsa, luovat perusedellytykset parityöskentelylle sekä sopivat pelisäännöistä ja käytännön toimintavoista kuten tapaamisten

aikataulusta ja tapaamispaikoista.

2. Toimintavaihe: toimintavaiheessa muotoutuu mentoroinnin suurin anti. Tässä vaiheessa parit keskustelevat sopimistaan teemoista ja pyrkivät luomaan ja ylläpitämään rikasta, vuorovaikutteista ja luottamuksellista keskustelua.

3. Lopettamisvaihe: mentorointiohjelman lopussa pari kokoaa yhteen vuoden annin ja sopii suhteen mahdollisesta jatkumisesta tai sen päättämisestä. Vaikka projektin virallinen ja koordinoitu vaihe päättyy,

pari voi jatkaa keskinäisiä tapaamisiaan.

Mentorointiparien omat pelisäännöt

Yhteiset parikohtaiset pelisäännöt ovat yksi tärkeimmistä asioista. On tärkeää, että molemmat osapuolet tietävät omat vastuunsa, velvollisuutensa ja tehtävänsä mentorointiprosessissa. Tapaamisten luottamuksellisuudesta on hyvä sopia etukäteen. Parien  kannattaa suunnitella alussa tapaamistensa aikavälit ja yhteiset tavoitteensa mentorointiohjelman suhteen. Parit voivat myös sopia siitä, miten he pitävät yhteyttä tapaamisten välillä.  Pelisääntöjen avulla osapuolet tietävät, mitä toinen odottaa ja edellyttää pariltaan ja miten eri tilanteissa toimitaan.

Tapaamiset

Ensimmäinen tapaaminen järjestetään 28.1 klo 17.40-20.30 HAAGA-HELIAssa, Pasilassa.

Mentorointiohjelmaan kuuluu kolme yhteistilaisuutta, jossa paikalla ovat sekä mentorit ja aktorit (mentoroitavat) että HAAGA-HELIAn mentoroinnin vastuuhenkilöt. Yhteistilaisuuksien tarkoitus on tarjota työkaluja ja käytännön vinkkejä mentoripareille. Käsiteltäviä asiakokonaisuuksia ovat esimerkiksi mentoroinnin aloittaminen, erilaiset työtyylit, urahallinta ja mentoroinnin lopettaminen.

Mentorointiohjelma alkaa tammikuussa alkutapaamisella ja päättyy lopputapaamiseen marraskuun lopulla. Ohjeellisesti mentorointiparien tulisi tavata noin kerran kuukaudessa lukukausien aikana. Keskimäärin mentorointiparit tapaavat 4-5 kertaa mentorointiohjelman kuluessa. Parit sopivat itse omat tapaamisajankohtansa sekä tapaamisten lukumäärän. On suositeltavaa, että tapaamisiin varataan riittävästi aikaa. Tapaamisten kesto vaihtelee pareittain hyvin paljon, aiempien vuosien kokemuksen mukaan tapaamiset kestävät keskimäärin kaksi tuntia. Tapaamiset kannattaa sopia hyvissä ajoin, koska molemmat osapuolet voivat olla kiireisiä. Osapuolet voivat esimerkiksi sopia kaikki kevään tapaamiset heti ensimmäisellä tapaamisella. Molempien osapuolien on tärkeä pitää kiinni sovituista ajankohdista. Jatkuvat tapaamisten perumiset voivat vahingoittaa mentorointisuhdetta ja saattavat heikentää osapuolten keskinäistä luottamusta sekä sitoutumista prosessiin.

Mentorointikeskusteluista saa yleensä enemmän irti, jos ne kietoutuvat jonkun teeman ympärille ja molemmat osapuolet ovat valmistautuneet tapaamisiin huolella. Mentorointiparit voivat jo tapaamisten alussa keskustella ja sopia käsiteltävistä aiheista ja käsittelytavoista. Tapaamisiin voi osallistua mentorin ja opiskelijan lisäksi myös muita henkilöitä. Osa tapaamisista voi olla esimerkiksi mentorin ammatillisiin verkostoihin liittyvien henkilöiden ja opiskelijan välisiä, jolloin mentori ei välttämättä itse osallistu ollenkaan tapaamiseen. Mentori voi halutessaan myös kutsua opiskelijan erilaisiin tilaisuuksiin kuten messuille ja ammatillisten yhdistysten tapaamisiin. Mentorointipari voi myös halutessaan vaihtaa paria toisen mentorointiparin kanssa yhden tai muutaman mentorointikerran ajaksi.

Mentorointiohjelman aikana mentorointipari voivat esimerkiksi:

-          keskustella yhdessä sovituista teemoista, kuten:

o    kokemuksistaan erilaisissa työtehtävissä

o   erilaisista työtehtävistä ja työnkuvista, joihin opiskelijan koulutus hänet pätevöittää

o   työelämän käytännöistä ja pelisäännöistä

-          vierailla alan eri työpaikoissa, alan yhdistyksissä tai alan tapahtumissa

-          auttaa opiskelijaa verkostoitumaan

-          käydä yhdessä läpi opiskelijan työhakemuksia ja CV:tä

-          simuloida työhaastattelua

Opiskelijalle tärkeää tietoa!

Mentorille voi olla turhauttavaa käyttää työ- tai vapaa-aikaansa sisällöttömiin keskusteluihin. Kuitenkaan mitään oikeaa tapaa aloittaa mentorointisuhde ei ole. Olennaista on, että molemmat osapuolet kiinnostuvat tapaamisista. Tapaamisia kannattaa suunnitella etukäteen ja miettiä teemoja, joita myös mentori joutuu pohtimaan.

Valmistele ensimmäinen tapaaminen tavoitteidtesi pohjalta listattuine keskusteluteemoineen, minkä jälkeen voitte yhdessä suunnitella seuraavien tapaamisten teemoja ja keskustelunaiheita.

Tee muistiinpanoja tai kerää tietoa mentorointitapaamisten aikana, jotta voit jälkeenpäin miettiä asioita, joista olette keskustelleet. Muistiinpanot auttavat myös seuraavat kerran suunnittelussa. Hyvä tapa kerätä tietoa on kirjoittaa päiväkirjamerkintöjä heti tapaamisten jälkeen. Ohjelman suorittamiseksi ja opintopisteiden saamiseksi tulee opiskelijan palauttaa oppimispäiväkirja marraskuussa.

Pääpaino mentoroinnissa on keskustelulla. Älä epäröi tehdä "tyhmiäkin" kysymyksiä ja tuoda esiin myös omia näkemyksiäsi asioista. Sinulla on loistava mahdollisuus testata omia ajatuksiasi alasta ammattilaisen kokemukseen!

Haastavat tilanteet

Koska mentorointi perustuu mentorointiparin kahdenväliseen vuorovaikutukseen on prosessille keskeistä, että molemmat osapuolet kokevat mentoroinnin sujuvan ilman ongemia. Useimmat parit eivät törmää mentorointisuhteeseen liittyviin haasteisiin mentoroinnin aikana. Joskus ongelmia kuitenkin syntyy. Mentorointisuhteissa koettujen ongelmien taustalla on usein työkiireitä, elämäntilanteiden muutoksia tai opiskeluun liittyviä muuttuneita tilanteita. Mikäli mentori tai opiskelija kokee mentorointisuhteensa ongelmalliseksi, kannattaa parin ensin miettiä yhdessä mitä syitä ongelmien taustalla on. Mikäli mentorointisuhteessa ilmenee ylitsepääsemättömiä ongelmia tai suhteen ylläpitäminen tuntuu jostain syystä vaikealta, tulee opiskelijan ja mentorin olla yhteydessä yliopiston edustajiin, joiden yhteystiedot löytyvättämän oppaan alusta.

Milloin mentorointisuhde päättyy?

Mentorointisuhde perustuu vapaaehtoisuudelle, tapaamiset ovat vapaamuotoisia ja teemat ovat vapaasti valittavissa. Myös mentorointisuhteen päättäminen on sopimuksenvaraista, ja se riippuu täysin mentoroinnin osapuolista. Periaatteessa mentorointisuhteelle kannattaa sopia alustava lopetuspäivämäärä, sillä se vapauttaa osapuolet sitoutumisesta suhteeseen. Mentorointia voi aivan hyvin jatkaa määräajan jälkeenkin jos se koetaan yhdessä tarpeelliseksi.

Mentorinnin tarkoitus ei ole olla varsinainen ystävyyssuhde, vaan "ohjenuora", joka auttaa mentoroitavaa ottamaan itse vastuuta omista tavoitteistaan kun mentorointi päättyy. Mentorointisuhteen päättyessä voidaan arvioida yhteisiä tekemisiä ja pohtia mentoroinnin antia ja merkitystä eri osapuolille.

Suunnittele mentorointisuhteen lopettamista jo ideointivaiheessa.

Lopetuksessa pohdittavia asioita voivat olla:

• Eri keskusteluteemojen yhteenveto
• Opittujen asioiden reflektoiminen
• Mentorointisuhteesta raportointi
• Sen suunnittelu, mitä aikoo tehdä mentoroinnin jälkeen

Kirjallisuutta:
Tuulikki Juusela, Tuula Lillia, Jari Rinne: Mentoroinnin Monet Kasvot, Yrityskirjat Oy

Tämän oppaan tekoon on käytetty Turun yliopiston,  Helsingin kauppakorkeakoulun ja Kuopion yliopiston mentorointiohjelmien materiaaleja.

Lisätietoja ohjelmasta: alumni(a)haaga-helia.fi

Edellisvuosina mentorina toimineet pohtivat ohjelman antia:

”Ensimmäiset tapaamiset keskittyivät työelämän vaikeiden tilanteiden hallintaan.  En ole koskaan aikaisemmin pohtinut, miten jaan omaa aikaani.
En ole myöskään koskaan henkilökohtaisesti pohtinut omia verkostojani. Heti alussa jouduin pohtimaan omia vahvuuksiani. Omasta puolestani voin sanoa että ne,
jotka eivät käyneet tätä ohjelmaa, eivät pysty edes kuvittelemaan, mitä ovat menettäneet." Annamari Pitkänen

”Keskityimme pohtimaan mielekkään työpaikan vaatimuksia ja toisaalta omien ominaisuuksien sekä kokemusten parasta mahdollista hyväksikäyttöä työnhaussa.
Projekti herätti huomaamaan eri aikoina kerättyjen kokemusten käyttökelpoisuuden tulevaisuuteen katsottaessa. Huomasimme, miten ihminen fakkiintuu omiin tehtäviinsä,
eikä osaa nähdä vahvuuksiaan muilla toimialoilla”. Antti Perttilä

 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Welcome to learn more about the HAAGA-HELIA alumni mentoring program

There has been a  alumni mentoring program for a few years in HAAGA-HELIA  and offers students an opportunity to get a HAAGA-HELIA Alumnus as a mentor.

What does the mentoring mean?

Mentoring means, that somebody is acting as a role model, a teacher and also as a friend to somebody. It means too that "elder" professionals educate the next generation opening doors, providing contacts, ideas and directions and giving "younger" increasing self-confidence and self-esteem. A mentor helps you to find your personal motives, roles and goals.

What does the program offer for the mentor?

For the mentor the program provides an opportunity to develop social and interpersonal skills, develop networks, get personal satisfaction in coaching and helping others, receive information about the students' expectations and get reflection and constructive feedback.

What is the timetable of the program?

The program consists of three group meetings and one-to-one meetings. The group meetings will be arranged on work day evenings - three times during the year. Between the group meetings, mentors and actors will meet one to one.

Questions about the program: alumni (a)haaga-helia.fi